Hiilensidonnan lisäisyys - mitä se oikeasti tarkoittaa?

 

Hiilensidonta on noussut keskeiseksi osaksi maa- ja metsätalouden ilmastotoimia, mutta kaikki hiilensidonta ei ole yhtä vaikuttavaa. Keskeinen käsite, joka erottaa aidot ilmastovaikutukset näennäisistä, on lisäisyys.

Lisäisyys (additionality) tarkoittaa sitä, että hiilensidonta syntyy toimista, joita ei olisi tehty ilman erillistä kannustinta, kuten hiilimarkkinaa tai sopimusta. Toisin sanoen hiiltä sidotaan enemmän kuin ilman toimenpiteitä olisi sidottu. Pelkkä hyvä viljelykäytäntö tai metsänhoidon toimenpide ei siis automaattisesti ole lisäistä – ratkaisevaa on muutos ja sen mitattava vaikutus.

Lisäisyyden arvioinnissa keskeistä on huomioida lähtötaso sekä toimenpiteiden jälkeinen kehitys. Vaikutuksiin vaikuttavat myös vuosittaiset sääolosuhteet sekä toteutetut tarkastusmittaukset. Siksi lisäisyys ei ole yksittäinen havainto vaan systemaattiseen seurantaan perustuva kokonaisuus.

Miksi lisäisyys on kriittinen hiilimarkkinoilla?

Hiilimarkkinoiden uskottavuus perustuu siihen, että ilmastovaikutukset ovat todellisia ja todennettavissa. Ilman lisäisyyttä syntyy riski, että markkinoilla myydään vaikutuksia, joita ei todellisuudessa synny tai joita on liioiteltu.

Lisäisyys varmistaa, että hiilensidonta on aidosti uutta, että samaa vaikutusta ei lasketa moneen kertaan sekä että yritysten ilmastotoimet ovat läpinäkyviä ja perusteltuja. Monin osin toimenpiteet tukevat myös Suomen kansallisia ilmastotavoitteita ja pienentävät päästöjä globaalisti. Yritysten näkökulmasta lisäisyys erottaa vaikuttavan ilmastotyön pelkästä imagoteosta.

Mitä ei lasketa lisäisyydeksi?

Kaikki hiilensidontaa edistävät toimet eivät ole lisäisiä. Lisäisyyden ulkopuolelle jäävät lakisääteiset vaatimukset, jo vakiintuneet viljely- tai metsänhoitokäytännöt sekä toimet, jotka toteutuisivat joka tapauksessa ilman erillistä kannustinta.

Lisäksi on huomioitava taloudellinen lisäisyys: toimenpiteen tulee olla sellainen, ettei sitä toteutettaisi ilman hiilimarkkinoiden tuomaa lisäarvoa.

Milloin hiilensidonta on aidosti lisäistä?

Lisäisyys syntyy muutoksesta. Aidosti lisäinen hiilensidonta perustuu selkeästi määriteltyyn lähtötasoon, dokumentoituun muutokseen ja vaikutusten pitkäjänteiseen kestävyyteen. Maa- ja metsätaloudessa lisäisyys voi syntyä esimerkiksi uusien viljelymenetelmien käyttöönotosta, viljelykierron monipuolistamisesta tai maankäytön muuttamisesta hiiltä sitovampaan suuntaan.

Esimerkkejä lisäisistä toimista

Maataloudessa lisäisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi kerääjäkasvien käyttöönotto, muokkauksen keventäminen, monivuotisten kasvien lisääminen sekä orgaanisen aineksen lisääminen. Metsätaloudessa lisäisyys voi syntyä kiertoajan pidentämisestä, jatkuvaan kasvatukseen siirtymisestä, lannoituksesta tai hakkuista pidättäytymisestä suojelutoimenpiteiden kautta. Kaikissa tapauksissa on huomioitava myös mahdolliset päästöt, jotta hiilensidonnan nettovaikutus voidaan määrittää oikein.

Lisäisyyden todentaminen käytännössä

Lisäisyyden osoittaminen perustuu systemaattiseen mittaukseen ja mallinnukseen. Keskeisiä vaiheita ovat lähtötason määrittäminen, toimenpiteiden dokumentointi sekä vaikutusten arviointi. Maanvaalijan ratkaisussa MRV (Monitoring, Reporting, Verification) -kokonaisuudesta vastaa Climate Analytics Finland Oy (CAF). CAF yhdistää mittausdataa, maankäyttötietoa ja tieteellisiä malleja tuottaakseen luotettavan arvion hiilensidonnasta ja sen lisäisyydestä.

Haasteet ja väärinymmärrykset

Hiilensidontaan liittyy epävarmuuksia, kuten vuosittainen vaihtelu, maalajien erot ja hiilen pysyvyys. Kaikki kasvu ei johda pysyvään hiilivarastoon, vaan osa hiilestä palautuu takaisin ilmakehään. MRV-prosessin jatkuva toteutus mahdollistaa vaikutusten seurannan ja varmistaa, että hiilensidonta on todennettavissa niin pitkään kuin vaikutus jatkuu. Tämä toteutuneeseen dataan perustuva laskenta tarkoittaa, että tuotettu hiilensidonta on aidosti toteutunutta eikä laskelma nojaudu vain päästökertoimiin, jotka keskiarvoistavat vaikutukset.

Lisäisyys ja taloudellinen kannustavuus

Lisäisyys on myös taloudellinen kysymys. Hiilimarkkinoilla maksetaan nimenomaan lisäisistä vaikutuksista, mikä luo maanomistajille uuden tulovirran sekä kannustimen kehittää toimintaa. Pelloilla vaikutukset ovat myös laajalti havaittavissa peltojen parantuvan maarakenteen johdosta, mikä parantaa varautumista mm. sään ääriolosuhteita varten. Metsätoimenpiteiden kohdalla vaikutuksia mitataan erityisesti puun kasvuun sitoutuneen hiilen määrässä, mutta tämä sitoutunut hiili näkyy metsänomistajalla myös kasvaneena puun kuutiomääränä. Metsäaloilla merkittävää hiiltä sitoutuu erityisesti maaperään ja juuristoihin ja tämän vuoksi maaperään kohdistuvien muutosten vähentäminen myös metsäaloilla edistää hiilen parempaa pysyvyyttä.

Roolit lisäisyyden varmistamisessa

Maanvaalija vastaa lähtötietojen keräämisestä, ohjeistuksesta ja lisäisyyden varmistamisesta. Climate Analytics Finland Oy vastaa laskennasta ja vaikuttavuuden todentamisesta. Ulkopuolinen auditoija tarkastaa vuosittain kohteet, laskennan ja toimintamallin luotettavuuden.

Tulevaisuus

EU:n CRCF-kehikko tulee yhtenäistämään hiilensidonnan kriteerejä ja lisäämään läpinäkyvyyttä. Samalla datan ja teknologian rooli kasvaa. Kaikki metsätalouden toimenpiteet eivät vielä kuulu kehikon piiriin, mutta niiden merkitys on tunnistettu. Maatalous ja metsätalous ovat keskeisessä roolissa ilmastotyössä, mutta vaikuttavuus syntyy vain silloin, kun hiilensidonta on lisäistä, mitattavaa ja pitkäjänteistä.

Kirjoittaja: Lauri Jyllilä, Maanvaalija Oy