Mitä jakeluvelvoitteen joustomekanismi tarkoittaa?

Jakeluvelvoitteen joustomekanismi – mitä se tarkoittaa ja miksi se otettiin käyttöön?

 

Suomen liikenteen päästövähennystavoitteita on tähän asti toteutettu pääasiassa jakeluvelvoitteen avulla, jossa polttoaineiden jakelijat ovat vähentäneet liikenteen päästöjä lisäämällä uusiutuvien polttoaineiden osuutta markkinoille toimitettavissa polttoaineissa.  Vuoden 2025 alussa käyttöön otettu jakeluvelvoitteen joustomekanismi laajensi tätä keinovalikoimaa mahdollistamalla osan velvoitteen täyttämisestä myös muiden Suomessa toteutettavien päästövähennystoimenpiteiden avulla.  

 

Mitä jakeluvelvoitteen joustomekanismi tarkoittaa? 

Jakeluvelvoitteen joustomekanismi antaa polttoainejakelijoille mahdollisuuden täyttää osan vuosittaisesta jakeluvelvoitteestaan rahoittamalla Suomessa toteutettavia vaihtoehtoisia päästövähennystoimia. Käytännössä polttoainejakelija voi korvata osan uusiutuvien polttoaineiden käytöstä syntyvistä päästövähennyksistä toimenpiteillä, jotka vähentävät tai sitovat kasvihuonekaasupäästöjä taakanjaon- tai maankäytönsektorilla. Taakanjakosektorilla tehtävät toimet vähentävät suoraan syntyviä päästöjä esimerkiksi rakennusten lämmitykseen liittyvillä toimenpiteillä. Maankäyttösektorilla puolestaan vahvistetaan hiilinieluja tai vähennetään maankäytöstä aiheutuvia päästöjä esimerkiksi metsien kasvua tukevat toimenpiteet, metsitys tai turvemaiden viljelytoimien muuttaminen sekä - vettäminen. 
Joustomekanismin käyttäjiä ovat jakeluvelvoitteen piirissä olevat polttoainejakelijat. Toimenpiteitä voivat kuitenkin toteuttaa käytännössä monet eritahot kuten erityisesti maankäyttösektorilla maan- ja metsänomistajat, maatilat, yritykset ja yhteisöt, kunhan toimenpiteet täyttävät säädösten mukaiset vaatimukset.  

Miksi joustomekanismi luotiin? 

Joustomekanismi lisättiin jakeluvelvoitelakiin vuoden 2025 alusta. Sen tavoitteena on kasvattaa Suomen ilmastokädenjälkeä kustannustehokkaasti ja mahdollistaa päästövähennysten toteuttaminen siellä, missä ne ovat yhteiskunnan näkökulmasta vaikuttavimpia. Samalla järjestelmä avaa uusia rahoitus- ja ansaintamahdollisuuksia esimerkiksi maanomistajille ja muille päästövähennystoimien toteuttajille.  Taustalla vaikuttava tekijä on myös se, että Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteitä useilla sektoreilla samanaikaisesti. Pelkästään liikenteen polttoaineisiin kohdistuvat ratkaisut eivät riitä, vaan päästöjä on vähennettävä myös maa- ja metsätaloudessa, rakennuksissa, työkoneissa sekä muilla päästöjä aiheuttavilla sektoreilla.  

 

Miten päästövähennykset jakautuvat eri sektoreille? 

 

Taakanjakosektori

 

Taakanjakosektoriin kuuluvat esimerkiksi maatalous, työkoneet, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto sekä liikenteen päästöt siltä osin kuin niitä ei käsitellä päästökaupassa.  Näissä hankkeissa tavoitellaan suoria päästövähennyksiä verrattuna nykyiseen toimintatapaan. Esimerkiksi maataloudessa päästöjä voidaan vähentää muuttamalla viljelykäytäntöjä tai parantamalla ravinnekiertoa.

 

Maankäyttösektori

Maankäyttösektori kattaa metsät, maaperän, kosteikot ja muut maankäyttöön liittyvät hiilinielut sekä päästölähteet. 
Tällä sektorilla tavoitteena on kasvattaa hiilen sitoutumista tai vähentää maankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi metsien hiilinielujen vahvistamista tai turvepohjaisten maiden päästöjen vähentämistä. 
Merkittävä ero sektoreiden välillä on se, että taakanjakosektorin hankkeissa päästöt pienenevät, kun taas maankäyttösektorin hankkeissa hiilinielut kasvavat tai maankäytön päästöt vähenevät.

 

Mitä kaksinkertaisuusvaatimus tarkoittaa? 

Joustomekanismin keskeinen periaate on niin sanottu kaksinkertaisuus. Sen tarkoituksena on varmistaa, että liikenteen päästövähennystavoitteet eivät heikkene, vaikka osa velvoitteesta täytetään vaihtoehtoisilla toimenpiteillä. 
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun jakelija käyttää joustomekanismia ja saa hyvitystä yhdestä tonnista päästövähennyksiä liikennesektorilla, täytyy muualla yhteiskunnassa syntyä tätä suurempi ilmastohyöty. Järjestelmä on rakennettu siten, että vaihtoehtoisilla toimilla tuotetaan enemmän ilmastovaikutusta kuin se määrä päästöjä, jonka jakelija jättää vähentämättä perinteisen jakeluvelvoitteen kautta. Tämän vuoksi joustomekanismin tavoitteena ei ole siirtää päästöjä sektorilta toiselle, vaan kasvattaa ilmastovaikutusten kokonaismäärää ja samalla ohjata investointeja uusiin päästövähennyshankkeisiin.

 

Millaisia toimenpiteitä maanomistaja voi toteuttaa?

 

Maanomistajien näkökulmasta joustomekanismi on erityisen kiinnostava, koska suuri osa potentiaalisista hankkeista liittyy maatalouteen, metsiin ja maankäyttöön.  Lainsäädännön mahdollistamien hankkeiden tarkka sisältö määräytyy hakemuksella hyväksyttyjen menetelmien perusteella, mutta tyypillisiä tarkasteltavia toimenpidekokonaisuuksia voivat olla esimerkiksi: 

• metsien hiilinielujen vahvistaminen
• metsityshankkeet
• kosteikkojen perustaminen
• turvepeltojen tai turvemaiden vesitalouden muuttaminen päästöjen vähentämiseksi
• maaperän hiilivaraston kasvattaminen
• maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
• ravinteiden käytön ja viljelykäytäntöjen kehittäminen
• biokaasuun tai muihin päästöjä vähentäviin ratkaisuihin liittyvät hankkeet 

Maanomistajan näkökulmasta tärkeää on ymmärtää, ettei yksittäistä toimenpidettä voi automaattisesti ryhtyä tuottamaan markkinoille. Ennen kuin päästövähennyksiä voidaan hyväksyä osaksi joustomekanismia, jakelijan on haettava kyseiselle toimenpiteelle hyväksyntä Energiavirastolta. Vasta hyväksytyn menetelmän ja hyväksyntäprosessin jälkeen toimenpiteistä voidaan muodostaa joustomekanismissa hyödynnettäviä päästövähennyksiä.  

Toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja raportointi on tarkkaa sillä esimerkiksi metsätoimenpiteissä kohdealueet muodostuvat metsäkuvioista, ja näiden alueiden lähtötilanne eli ns. perusura tulee olla määritetty ennen toimenpiteiden toteutusta. Vuosittain raportoidaan toimenpidealueiden toteutunut hiilensidonta, jonka jälkeen kokonaisuuden käy vielä ulkopuolinen jakeluvelvoitteen joustomekanismin todentaja läpi ennen kuin syntyneet päästövähennykset päätyvät jakelijan hyödynnettäviksi.  

Markkina vaikuttaville ilmastotoimille

 

Jakeluvelvoitteen joustomekanismi muodostaa Suomeen kokonaan uuden markkinan vaikuttaville päästövähennystoimille. Samalla se yhdistää liikennesektorin päästövähennystarpeen maa- ja metsätalouden sekä muiden sektorien ilmastoratkaisuihin. 

Maanomistajien näkökulmasta kyse ei ole ainoastaan ilmastotyöstä, vaan myös mahdollisuudesta luoda liiketoimintaa ja saada rahoitusta sellaisille toimenpiteille, jotka parantavat sekä ilmastovaikutuksia että myös tietyissä tapauksissa luonnon tilaa. Kun ensimmäiset hyväksytyt menetelmät ja hankkeet etenevät käytäntöön, nähdään entistä tarkemmin, millaisiksi joustomekanismin markkinat Suomessa muodostuvat. Markkinoiden toimivuus tullaan testaamaan seuraavien vuosien aikana, kun ensimmäisiä toimenpiteitä saadaan osaksi jakeluvelvoitteen joustomekanismia. 

Kirjoittaja: Lauri Jyllilä, Maanvaalija Oy