Veriapila sitoo hiiltä ja vahvistaa maaperää – Niittymaan Tilan pitkäjänteinen strategia

 

Niittymaan Tilalla Vimpelissä kerääjäkasvit ovat olennainen osa viljelyä

 

Tilan isäntä Mika Herrala korostaa, että hiilensidonta ei ole irrallinen ympäristöteko, vaan käytännönläheinen ja taloudellisesti perusteltu osa viljelyjärjestelmää. Kerääjäkasvien avulla pelto pysyy elinvoimaisena, maaperä vahvistuu ja satopotentiaali kasvaa. 

“Hiilensidonta on luontotyötä, jota tehdään kannattavuus ja kestävyys edellä,” Herrala kiteyttää. 
Esimerkiksi jokin apila ja raiheinä  yhdessä ovat toimiva yhdistelmä viljan alle. Tänä vuonna Niittymaan Tilalla valittiin vehnän ja ohran kerääjäkasviksi veriapilan ja yksivuotisen raiheinän seos suhteessa 90/10.

Veriapila parantaa maaperän rakennetta, lisää typpeä ja toimii erinomaisena esikasvina seuraavalle satokasville. Kun pääsatokasvi on korjattu, apila jatkaa kasvua ja hiilensidontaa. Kerääjäkasvi kylvettiin viljan kylvön yhteydessä piensiemenkylvökoneella. Yhdellä ajokerralla toteutettu kylvö vähentää maantiivistymistä ja säästää aikaa.

 

Hiili maahan, ei ilmaan 

Puinnin jälkeen kerääjäkasvi jatkaa yhteyttämistä ja mikrobitoimintaa: se sitoo hiiltä ja ylläpitää maaperän biologista aktiivisuutta.  Apila sitoo ilmasta 30–150 kg typpeä hehtaaria kohden, mikä vähentää lannoitetarvetta ja parantaa seuraavan kasvin esikasviarvoa. “Typensidonnan ja lannoituksen yhteisvaikutus on taloudellisesti merkittävä. Vaikutus satotasoon näkyy jo samana kasvukautena – ja tätä tukevat myös A-Rehun VaPe-hanke (valkuaista pellosta) tulokset. Hankkeessa huomattiin, että apilan läsnäolo vaikutti positiivisesti ohran satoon ja sadon laatuun” Herrala kertoo. 

Lue lisää VaPe-hankkeesta

 

Maaperän rakenne vahvistuu – vesitalous tasapainottuu 

Isännän kokemuksen mukaan apilan syvä juuristo kuohkeuttaa maata ja lisää orgaanista ainesta. Hiilen kertyminen maaperään lisää mikrobitoimintaa ja parantaa mururakennetta. 

Herralan mukaan vaikutus näkyy selvästi myös vesitaloudessa: “Märkänä aikana maa haihduttaa hyvin, ja kuivana kapillaarisuus toimii erinomaisesti. Vesitalous on tasapainossa – sen huomaa ihan aistinvaraisesti.” 

Elävä pelto ja vahvempi biodiversiteetti 

Apila suojaa maan pintaa eroosiolta ja vähentää ravinnehuuhtoumia. Kasvipeitteisyys pitää pellon elävänä myös pääsatokasvin korjuun jälkeen.

 

“Korkoa korolle – kerääjäkasvi jatkaa työtä, kun pääsatokasvi on jo poissa,” Herrala kuvaa.

 

Apila tarjoaa lisäksi ravintoa pölyttäjille, linnuille ja maaperäeliöille, mikä vahvistaa pellon biodiversiteettiä. 
Toimenpide on myös taloudellisesti järkevä valinta:  Kerääjäkasvituki kattaa 35 % viljelyalasta ja Maanvaalija Oy:n hiilensidontasopimuksilla viljelijä voi saada taloudellista hyötyä myös yli tukikelpoisen alan.

“Kerääjäkasvi ei lisää työmäärää lainkaan, ja siemenkustannus on maltillinen. Tämä on järkevää viljelyä,” Herrala sanoo. 
Kevytmuokkauksen ja kerääjäkasvien yhteisvaikutus on tuonut Niittymaan Tilalle merkittävää hyötyä jo usean vuoden ajan. Alun perin ratkaisu tehtiin ajansäästön ja taloudellisuuden vuoksi, mutta matkan varrella näkökulma on laajentunut. 

“Nyt näemme, että voimme jättää pellot seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa. Konkreettinen hiilensidonta syntyy vain siellä, missä maaomistajat toimivat – pelloilla ja metsissä,” Herrala tiivistää.

 

 

Haastateltava: Mika Herrala, Niittymaan Tila Vimpeli
Kirjoittaja: Stiina Tammelin, Maanvaalija Oy